Usein kysyttyä

Pidättekö te koirakolonioita jossakin yliopistolla tutkimusta varten?

Ei. Me vain keräämme verinäytteitä omistajien suostumuksella heidän koiristaan erilaisissa tapahtumissa. Meillä ei ole koiria yliopistolla.
 

Miksi koiria kannattaa tutkia?

Koiria tutkitaan niiden terveyden edistämiseksi. Koirista on kuvattu yli 500 erilaista perinnöllistä sairautta ja ne yleistyvät nopeasti roduissa sisäsiitoksen ja matadorijalostuksen ansiosta. Ilman geenitutkimusta rotujen elinvoima vaarantuu. Sairauksien yleistyessä koirien pitäminen vaikeutuu ja aiheuttaa enemmän huolta ja kustannuksia. Perinnöllisiä sairauksia voidaan vastustaa tehokkaasti vain geenitutkimuksella. Koiran perimä on nyt kartoitettu ja työkalut geenivirheiden löytämiseksi ovat olemassa. Voimme auttaa parasta ystäväämme!

Ja sokerina pohjalla: ihmisen ja koiran geenit ovat pitkälti samat. Koirien geenilöydöt voidaan testata ihmisessä (ja päinvastoin) ja näin nopeutamme myös omien kansansairauksiemme tutkimusta ja uusien hoitomuotojen kehittämistä. Koira on kansanterveystyön uusi apulainen. Koira auttaa meitä nyt myös geeneillään!
Tule mukaan ja toimita näytteesi koiristasi meille.

Mitä tutkimus maksaa?

Tutkimuskuluista vastaa pääasiallisesti tutkimusryhmä. Rahoitusta hankitaan eri lähteistä ja tutkimus etenee resurssien mukaan. Omistajat yleensä itse kustantavat koiriensa verinäytteiden toimittamisen tutkimusryhmälle. Toisinaan rotujärjestöt avustavat kuluissa. Joukkonäytteenotoissa näytteenotto on usein ilmaista. Yhteistyöeläinlääkärimme ottavat näytteitä tutkimukseen edullisesti.

Voinko saada isyystestauksen samalla näytteistäni?

Meillä on kyllä isyystestausmenetelmä olemassa ja käytämme sitä tarvittaessa näytteiden tarkistamiseen. Isyystestaus ei ole ilmaista ja tutkimusrahoituksella palvelua ei voi toteuttaa. Isyystestauksia tarjoaa Suomessa Genoscoper sekä Finnzymes.

Kuinka paljon näytteitä tarvitaan?

Näytemäärä riippuu pitkälti sairauden tai ominaisuuden periytymistavasta. Jos taustalla on vain yksi geeni, niin selviämme todennäköisesti muutamalla kymmenellä näytteellä. Tutkimuksessa tarvitaan sekä sairaiden koirien että terveiden samanrotuisten verrokkien näytteitä. Jos sairauteen tai ominaisuuteen vaikuttaa useampi geeni yhdessä ympäristötekijöiden (esim. ravitsemus, maaseutu/kaupunkiympäristö) kanssa niin puhutaan sadoista näytteistä. On myös tilanteita, joissa yksittäisetkin perhekombinaatiot (sairas koira, sen vanhemmat ja terve pentuesisarus) saattavat riittää. Näissä tapauksissa testaamme jo muista lajeista tunnettuja geenejä. Periytymistapaa analysoidaan sukutauluista.

Lähtökohtaisesti pyrimme keräämää yhdessä rotujärjestöjen kanssa mahdollisimman laajasti koko rodun DNA-pankkiimme. Se mahdollistaa erilaisten sairauksien, käyttäytymispiirteiden ja muiden ominaisuuksien tutkimisen samasta rodusta samalla kertaa. Rotujen DNA-pankitus on paras teko rotusi hyväksi. Kaikki mukaan!

Mitä kaikkea voidaan tutkia?

Geenitutkimuksella voidaan tutkia kaikkea mikä on perinnöllistä: sairauksia, väriä, kokoa, luonnetta, käyttäytymistä. Olemme rakentamassa projekteja kaikkien näiden teemojen ympärille. Erityisen kiinnostuksen kohteena jatkossa ovat erilaiset luonne- ja käyttäytymistyypit. Jos tiedät mielenkiintoisia, erikoisia luonteenpiirteitä, jotka selvästi kulkevat suvussa eli periytyvät niin toivomme, että otat yhteyttä.

Geenitutkimuksella ei voida selvittää esimerkiksi akuutteja infektioita. Perinnöllistä infektioalttiutta voidaan sen sijaan tutkia. Tutkimus on mahdollista vain riittävän näytemäärän ja kliinisen tiedon turvin.

Miten omistaja, kasvattaja tai rotuyhdistys hyötyy tutkimuksesta?

Geenitutkimuksen varsinaiset hyödyt näkyvät vasta lähitulevaisuudessa. Omistajille, kasvattajille ja eri roduille menestyksekäs tutkimus on mullistavaa, sillä tutkimuksen tarkoituksena on löytää perinnöllisten sairauksien syitä, geenivirheitä, ja kehittää niihin DNA-testejä. DNA-testillä kasvattaja ja rotuyhdistys voivat ryhtyä järjestelmällisesti vastustamaan sairauksia ja jopa hävittää ne rodusta kokonaan. Astutukseen voidaan valita testin perusteella koirat niin, että sairaus häviää ja samalla voidaan huolehtia rodun perimän monimuotoisuudesta. Terveitä kantajakoiriakin voidaan käyttää hyvillä mielin, kun astutuspartnerit on testattu. Tässä muutamia hyötyjä:

- päästään järjestelmällisesti vastustamaan sairautta rodussa, tavoitteena rodun terveempi tulevaisuus
- kasvattaja voi testata pentueensa ennen rekisteröintiä ja tietää sitten mitä myy ostajalle
- ostaja voi hyvillä mielin hankkia pennun, joka on testattu ja jonka sairastumisriski tiedetään
- DNA-testaus mahdollistaa kantajakoirienkin käytön, linjoja ei tarvitse sulkea turhaan: tämä laajentaa jalostuspopulaatiota ja turvaa paremmin rodun perimän monimuotoisuutta
- kasvattaja voi testata tuontikoiransa ennen kuin tekee osto- tai astutuspäätöksiä, ei enää "sikaa säkissä" ulkomailta

Testaustoiminta tulee osaksi koiranjalostusta ja nostaa koirien hintaa. Ostajat vaativat kasvattajaa testaamaan koiransa, mutta toisaalta maksavat mielellään muutaman kympin lisähintaa, kun tietävät, että koira ei todennäköisesti tule sairastumaan ainakaan kyseiseen sairauteen. Sairas koira voi olla suuri vaiva ja kustannus ostajalle ja kasvattajalle. Geenitutkimus tulee mullistamaan koiranjalostuksen lähivuosina.

Mutta ensin täytyy löytää nuo geenit ja siinäpä meillä on vielä urakkaa! Jos haluat nopeuttaa geenilöytöjä, toimita näytteesi koiristasi meille terveystietoineen ja kerro ystävillesikin.

Lähetin viikko sitten verinäytteen, milloin saan tulokset?

Tutkimusryhmämme tekee perustutkimusta uusien tautigeenien löytämiseksi eri sairauksiin. Geenilöydön myötä tutkittavaan sairauteen pystytään kehittämään myös DNA-testi, jolla rodun koirat voidaan sitten testata.

Geenilöytöä ja testiä edeltää kuitenkin pitkä sarja huolellisesti valmisteltuja vaiheita: sovitaan rotujärjestöjen kanssa projekteista, kerätään verinäytteet laajasti koko rodusta, rakennetaan sukutauluja sairaiden koirien ympärille perinnöllisyyden ja periytymistavan selvittämiseksi, tarkistetaan yhteistyössä eläinlääkäreiden kanssa sairauksien kliinistä kuvaa, ja niin edelleen. Tutkimuksessa pitää huomioida kymmeniä eri asioita ennen kuin geeni yleensä löydetään. Geenitutkimus on vaativaa ja pitkäjänteistä työtä.

Tuloksia kuitenkin syntyy ja työvälineitä on nyt käytössä geenivirheiden tunnistamiseksi koirista. Esimerkkejä löytyy jo kymmeniä. Kannattaa tulla mukaan, seurata tutkimuksen edistymistä ja nähdä miten geenilöytöjä tehdään. Projektien keskeisimpiä asioita on riittävän tutkimusmateriaalin kerääminen, joten kaikkien koiranomistajien ja kasvattajien panosta tarvitaan! Tule ja vaikuta nyt rotusi terveyteen!

Miksi kallis verinäyte, eivätkö karva- tai poskisolunäytteet riitä?

Keräämme tutkimusta varten verinäytteitä, koska niistä saadaan reilusti enemmän ja laadukkaampaa DNA:ta kuin karva- tai poskisolunäytteistä. DNA:ta tarvitaan runsaasti, sillä useimpien rotujen kohdalla tutkimme monia eri sairauksia samalla kertaa. DNA:ta käytetään siis moneen kertaan erilaisissa yhteyksissä. Karvanäytteiden ottaminen ei ole itsestään selvä, karvatupet täytyy olla näytteissä mukana, pelkkä villa ei riitä. Poskisolunäytteissä on usein mukana bakteereita, jotka voivat häiritä näytteen jatkokäsittelyä geenianalyyseissämme. Verinäytteiden kerääminen on kuitenkin haastavampaa ja kalliimpaa, ja tutkimme jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää karva- ja poskisolunäytteiden laatua. Lähettäkää meille verinäyte, se on arvokas näyte DNA-pankissamme rotunne terveyden edistämiseksi tulevaisuudessa.

Karva- ja poskisolunäytteet ovat riittäviä siinä tapauksessa kun näytettä tarvitaan vain jo olemassa olevaa DNA-testiä varten. Jos kuitenkin koirastasi on jo verinäyte DNA-pankissamme ja haluat teettää siitä DNA-testin, ei uutta näytettä tarvitse lähettää vaan testi voidaan tehdä DNA-pankin näytteestä.

Voisiko rotujärjestömme saada yhteenvedon tutkimusryhmän keräämissä näytteissä rodussamme esiintyvistä sairauksista JTO:n tekemistä varten?

Koiragenetiikan tutkimusryhmä ei valitettavasti voi luovuttaa rodun terveystietoja yhteenvetona Jalostuksen Tavoiteohjelmaa (JTO) varten.Tutkimusryhmä kerää aktiivisesti eri projekteihin näytteitä koirista ja hyvin usein saamamme näytteet ovat kohdennettuja tiettyihin projekteihin, eli näytekertymämme saattaa sisältää monia sairaiden koirien näytteitä. Tällaisten lukujen julkaiseminen JTO:ssa ei korreloisi rodun todellista terveydentilaa, vaan luvut voisivat olla hyvinkin vääristyneitä. Valitettavasti myöskään resurssimme eivät riitä tällaiseen yhteistyöhön, sillä jos lähdemme tekemään ehdotetunlaista yhteistyötä yhden yhdistyksen kanssa, tulisi meidän pystyä tarjoamaan sama ”palvelu” myös muille sitä kysyville yhdistyksille.

Suomen Kennelliiton määrittelemien ohjesääntöjen mukaan rotujärjestön ja rotuyhdistyksen tehtävä on kartoittaa rodun terveydentilannetta esim. lähettämällä jäsenistölle tietyin ajoin terveyskyselyitä joista saamiensa vastausten avulla yhdistyksen jalostustoimikunta saa totuudenmukaisemman käsityksen rodun terveyden ja luonteen tilanteesta Suomessa.