Arkuus

Arkuus, pelokkuus

Projektikuvaus: Arkuus on ominaisuus, jonka periytymisaste on käyttäytymispiirteistä suurimpia, eli se periytyy voimakkaasti vanhemmilta jälkeläisiltä. Arkuuteen vaikuttavat toki muutkin seikat kuin perimä, kuten esimerkiksi huono sosiaalistaminen pentuaikana sekä huonot tai traumaattiset kokemukset (esim. ihmisistä, kovista äänistä). Koira voi osoittaa arkuutta vieraita ihmisiä kohtaan väistämällä tai välttämällä kontaktia, tai koira voi pelätä kaikkea uutta (uusia esineitä tai tilanteita). Koiran ei tarvitse osoittaa pelokkuutta välttämättä kaikissa tilanteissa, koira voi olla esim. rohkea uusissa tilanteissa, mutta väistää aina vieraita ihmisiä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää arkuuteen vaikuttavia geenejä ja selvittää arkuuteen liittyviä erilaisia ympäristötekijöitä, sekä arkuuden, ääniarkuuden ja eroahdistusoireiden mahdollista yhteyttä.

Toistaiseksi olemme saaneet vastauksia kyselyymme jo yli 4000 koirasta ja yli 190 rodusta. Kiitos kaikille jo tähän mennessä tutkimukseen osallistuneille – tutkimuksemme jatkuu yhä. Tutkimuksestamme on valmistunut ensimmäinen julkaisu, jossa validoimme suunnittelemamme käyttäytymiskyselyn. (Tiira, K & Lohi, 2014. Applied Animal Behavior Science).

Kaikki kyselyyn vastanneet ovat mukana arkuuden ja ääniarkuuden ympäristötekijöiden vaikutusta käsittelevässä tutkimuksessa, josta sen valmistuttua tiedotetaan tutkimusryhmän nettisivuilla. Osa niistä koirista, jotka vastaavat kyselyyn ja luovuttavat verinäytteen valitaan geneettisen taustan tutkimukseen.  Muistathan myös, että geenitutkimuksen kesto on useita vuosia. Mikäli geneettisen taustan tutkimuksessa paikallistamme arkuuteen vaikuttavia geenejä, tullaan näille geenitutkimukseen valittujen koirien omistajille ilmoittamaan koiran genotyyppi vaikuttavan geenialueen osalta.

Tutkittavat rodut: Tutkimukseen voivat osallistua kaikenrotuiset ja ikäiset koirat.

Tutkimukseen voit osallistua:

1) täyttämällä Koirien käyttäytymiskyselyn

2) lähettämällä verinäytteen tutkimusryhmälle (mikäli koirastasi on jo verinäyte tutkimusryhmällä, toista ei enää tarvita).

Lisätietoja tutkimuksesta: lohi-kaytostutkimus(at)helsinki.fi