Julkaisu:
Lingaas F, Tengvall K, Jansen JH, Pelander L, Hurst MH, Meuwissen T, Karlsson Å, Meadows JRS, Sundström E, Thoresen SI, Arnet EF, Guttersrud OA, Kierczak M, Hytönen MK, Lohi H, Hedhammar Å, Lindblad-Toh K, Wang C. Bayesian mixed model analysis uncovered 21 risk loci for chronic kidney disease in boxer dogs. PLoS Genet. 2023 Jan 24;19(1):e1010599. doi: 10.1371/journal.pgen.1010599.
]]>Julkaisut:
]]>
MTV Huomenta Suomessamyös hyvä haastattelu ja tulkinta tulosten merkityksestä.
Julkaisu:
Salonen M, Mikkola S, Niskanen JE, Hakanen E, Sulkama S, Puurunen J, Lohi H. Breed, age, and social environment are associated with personality traits in dogs. iScience. 2023 Apr 19;26(5):106691. doi: 10.1016/j.isci.2023.106691.
]]>Salonen, M., Mikkola, S., Hakanen, E., Sulkama, S., Puurunen, J., Lohi, H. Personality traits associate with behavioral problems in pet dogs. Transl Psychiatry. 2022 Feb 23;12(1):78. doi: 10.1038/s41398-022-01841-0.
]]>Koirien persoonallisuuskysely koostui 63 adjektiivista ja niiden määritelmästä. Adjektiivit yhdistyivät seitsemäksi persoonallisuuspiirteeksi, jotka ovat epävarmuus, energisyys, koulutettavuus/keskittymiskyky, aggressiivisuus/dominoivuus, ihmissosiaalisuus, koirasosiaalisuus ja määrätietoisuus.
Alkuperäinen artikkeli:
Salonen, M., Mikkola, S., Hakanen, E., Sulkama, S., Puurunen, J., Lohi, H. (2021) Reliability and validity of a dog personality and unwanted behavior survey. Animals 11(5), 1234.
]]>
Alkuperäinen artikkeli:
Hakanen E, Mikkola S, Salonen M, Puurunen J, Sulkama S, Araujo C, Lohi H. Active and social life is associated with lower non-social fearfulness in pet dogs. Scientific Reports, 2020. DOI:10.1038/s41598-020-70722-7.
]]>
Alkuperäinen artikkeli:
Salonen M, Sulkama S, Mikkola S, Puurunen J, Hakanen E, Tiira K, Araujo C, Lohi H. Prevalence, comorbidity, and breed differences in canine anxiety in 13,700 Finnish pet dogs. Sci Rep. 2020 Mar 5;10(1):2962.
]]>Alkuperäisiä artikkeleita testistä ja sen soveltamisesta.
Ottka, C., Vapalahti, K., Puurunen, J., Vahtera, L., Lohi, H. (2021). A novel canine nuclear magnetic resonance spectroscopy-based metabolomics platform: Validation and sample handling. Veterinary Clinical Pathology, 50(3):410-426. https://doi.org/https://doi.org/10.1111/vcp.12954
Puurunen, J., Ottka, C., Salonen, M., Niskanen, JE., Lohi, H. Age, breed, sex, and diet influence serum metabolite profiles of 2000 pet dogs. Royal Soc Proc B Open, 9(2):211642, 2022. https://doi.org/10.1098/rsos.211642
Walker, HK., Ottka, C., Lohi, H., et al. Seasonal variation in serum metabolites of northern European dogs. J Vet Intern Med. 2022; 36( 1): 190- 195. doi:10.1111/jvim.16298
Imbery, C.A., Dieterle, F., Ottka, C. et al. Metabolomic serum abnormalities in dogs with hepatopathies. Sci Rep 12, 5329 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-09056-5
Ottka, C., Vapalahti, K., Määttä, A.-M., Huuskonen, N., Sarpanen, S., Jalkanen, L., Lohi, H. (2021). High serum creatinine concentration is associated with metabolic perturbations in dogs. Journal of Veterinary Internal Medicine, 35(1), 405–414. https://doi.org/https://doi.org/10.1111/jvim.16011
Imbery, CA., Dieterle, F., Ottka, C., Weber, C., Schlotterbeck, G., Müller, E., Lohi, H., Giger, U. Metabolomic Abnormalities in Serum from Untreated and Treated Dogs with Hyper- and Hypoadrenocorticism. Metabolites. 2022; 12(4):339. https://doi.org/10.3390/metabo12040339
Ottka, C., Puurunen, J., Müller, E., Weber, C., Klein, R., Lohi, H. Metabolic changes associated with two endocrine abnormalities in dogs: elevated fructosamine and low thyroxine. Lähetetty julkaistavaksi.
Ottka, C., Weber, C., Müller, E., & Lohi, H. (2021). Serum NMR metabolomics uncovers multiple metabolic changes in phenobarbital-treated dogs. Metabolomics, 17(6), 54. https://doi.org/10.1007/s11306-021-01803-5
]]>Tutkimusryhmä on tunnistanut aiemmin geenivirheen harmaa norjanhirvikoirien kääpiökasvuisuuteen.
]]>
Yhdessä koiraharrastajien kanssa olemme rakentaneet yhden maailman suurimmista koirien DNA-pankeista Helsingin yliopistoon. Olemme keränneet reilut 50 000 näytettä yli 320 eri rodusta. Tämä on merkittävä kansainvälinen saavutus ja muodostaa keskeisen resurssin erilaisiin geenitutkimusprojekteihin. Meillä on nyt lähes kaikista roduista hyvin näytteitä projektien suunnittelemiseen, joten kesäkuun alusta olemme päättäneet kohdentaa näytteiden keruuta aktiivisiin rotuihin ja projekteihin. Jatkossa tuemme vain aktiivisia projekteja koskevia joukkonäytteenottoja. Projektit ja rodut päivitetään verkkosivuillemme lähiaikoina.
Kohdennetun näytekeruun lisäksi toivomme ideoita uusista tutkimuskohteista roduissanne. Jos rodussa epäillään periytyvää sairautta tai ominaisuutta, otathan meihin yhteyttä. Olemme aktivoineet uuden postilaatikon ideoita varten: tutkimusidea-koira@helsinki.fi. Kerro meille mahdollisesta ongelmasta!
Lisätietoa strategiamuutoksesta oheisessa liitteessä.
]]>
Nyt käytössä olevat 191-alkuiset numerot korvataan 02941-alkuisella numerolla. Alanumerot säilyvät muutoksesta huolimatta ennallaan esim. (09) 191 12345 on muutoksen jälkeen 02941 12345
]]>KOIRAT KARTALLA!
Näytteen antaneiden koirien alueellinen jakauma 13.2.2014
Koirien geenitutkimukseen näytteen luovuttaneet koirat on nyt merkitty kartalle. Kuvassa jokainen piste on yksi koira. Paikkatietona on käytetty omistajan postinumeroa ja GeoNames-palvelusta (http://www.geonames.org/) saatuja koordinaatteja. Lisäksi kutakin koordinaattia on heilautettu vähän, jotta isojen kaupunkien koirat on saatu paremmin näkyviin. Kaikkiaan kuvassa on pitkälti yli 40.000 koiraa - kiitos kaikille näytteen antaneille!
Puuttuuko koirasi kartalta? Päivitä yhteystietosi meille. Muista myös päivittää koirasi terveystiedot aika ajoin.
Jos meillä ei vielä ole näytettä koirastasi, osallistu joukkonäytteenottoon tai otata näyte eläinlääkärikäynnin yhteydessä.
Lisätietoja: lgl-kyselyt@helsinki.fi
Arkuus- ja ääniarkuuskyselyn nimi on vaihtunut.
Kysely löytyy nyt hieman uudistettuna nimellä Koirien käyttäytymiskysely.
]]>
Professorin Hannes Lohen Helsingin yliopistossa koordinoima kansainvälinen yhteistyökonsortio kanadalaisten ja portugalilaisten tutkijoiden kanssa on saanut yhteensä lähes 900 000 euron EU-rahoituksen ERA-Net Neuron Mental Disorders -haun kautta. Lohen tutkimusryhmä osuus kolmivuotisesta Suomen Akatemian rahoittamasta hankkeesta on 350 000 euroa.
Psykiatrisista sairauksista kuten pakko-oireisuudesta (OCD) ja hyperaktiivisuudesta (ADHD) kärsivien lasten päivittäinen elämä on rajoittunutta ja voi altistaa myöhemmin masennukselle ja lääkeaineiden väärinkäyttöön. Tiedetään, että sekä OCD että ADHD periytyvät ja vaikuttavat aivojen hermoverkkojen toimintaan. Näiden tautimekanismeja ei kuitenkaan tunneta juuri lainkaan.
Tässä kolmen maan yhteistyötutkimuksessa hyödynnetään vertailevaa funktionaalista genomiikkaa ihmisissä ja koirissa uusien riskigeenien tunnistamiseksi. Riskigeenien merkitystä aivojen toimintaan pyritään sitten mallintamaan muun muassa kehittyneiden optogeneettisten tutkimusten avulla hiirissä. Optogenetiikassa aivosolua hallitaan valon avulla. Tutkimus pyrkii tuomaan uutta tieto pakko-oireisuuden ja hyperaktiivisuuden taustalta parempien hoitomuotojen kehittämiseksi.
”Tämä on merkittävä uusi yhteistyöhanke alan tutkijoiden kanssa ja se yhdistää ainutlaatuisella tavalla eri ryhmien tutkimusaineistojen ja metodien vahvuuksia neuropsykiatristen sairauksien ymmärtämisessä. Pääsemme hienosti yhdistämään projektissa korkeatasoista kliinistä, geneettistä ja molekulaarista neurotiedettä sairausmekanismien ymmärtämiseksi. Vahvuutemme tutkimushankkeen alkaessa on, että meillä on käytössämme jo aiempaa dataa ja resursseja asian tiimoilta. Kunniahimoisten tutkimuksellisten tavoitteiden lisäksi ERANET-apurahojen tavoitteena on vahvistaa nuorten tutkijoiden verkottumista ja sitä kautta uusien tutkimusinnovaatioiden kehittymistä mahdollisia jatkorahoituksia varten” iloitsee Lohi.
Tutkimushankkeen muut ryhmänjohtajat ovat Paul Arnold, Department of Psychiatry and Program in Genetics and Genome Biology, Hospital for Sick Children, Kanada ja Rui Costa, Champalimaud Center for the Unknown, Portugali.
Professori Lohen molekyyligenetiikan professuuri vakinaistettiin vuoden alusta ja hänen tutkimusryhmänsä toimii sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä että lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimusryhmä valittiin vuoden alusta myös Biocentrum Helsinki -organisaatioon seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Biocentrum Helsinki on Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston isännöimä sateenvarjo-organisaatio, johon valitaan korkeatasoisia tutkimusryhmiä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoja: www.helsinki.fi/biocentrum
https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=10903432
lähde: Eeva Karmitsa/Eläinlääketieteellinen tiedekunta
]]> KARKEAKARVAINEN KETTUTERRIERI -
Hauenleuka-syndroomaan liittyvä perimän alue on paikannettu!
Karkeakarvaisilla kettuterriereillä esiintyy synnynnäistä kehityshäiriötä, jota kutsutaan rodun harrastajien keskuudessa hauenleuka-syndroomaksi. Oireyhtymä periytyy peittyvästi eli resessiivisesti. Olemme nyt paikantaneet perimästä alueen, jossa sairautta aiheuttava geenimuutos sijaitsee. Tutkimukset etenevät ja tarkastelemmme tätä aluetta yksityiskohtaisesti löytääksemme varsinaisen geenivirheen. Tavoitteemme on kuvata myös syndroomaan liittyvät oireet ja kliiniset muutokset.
Jatkotutkimuksia varten tarvitsemme lisää verinäytteitä hauenleukakoirista, näiden vanhemmista sekä terveistä pentuesisaruksista. Myös muiden kettuterriereiden näytteet ovat tervetulleita. Osallistumisohjeet löytyvät kotisivuiltamme http://www.koirangeenit.fi/osallistuminen tai vaihtoehtoisesti ottamalla yhteyttä tutkimusryhmään.
Lisäksi tarvitsemme hauenleukakoiria, sekä pentuja että aikuisia, kliinisiin tutkimuksiin. Tutkimukset tehdään yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä ja ovat ilmaisia koiran omistajalle. Myös mahdollisesti kuolleena syntyneet hauenleukapennut toivotaan toimitettavan tutkimusryhmälle tutkimuksia varten. Mikäli pentueeseen syntyy hauenleukakoiria tai omistat aikuisen hauenleukakoiran, ota yhteyttä ao. vastaavaan tutkijaan.
Yhteydenotot:
Marjo Hytönen, marjo.hytonen(at)helsinki.fi, p. 050 3199322
Tutkimusryhmän kotisivut: www.koirangeenit.fi
Tutkimusryhmän johtaja: Prof. Hannes Lohi