Geenitutkimuksessa löydettiin syy dalmatiankoirien vakavaan hengenahdistukseen. Sairaus puhkeaa yleensä pennuilla tai nuorilla koirilla ja johtaa nopeasti kuolemaan. Geenitutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin yliopiston eläinsairaalassa kerättyä materiaalia yhdessä koirien biopankkinäytteiden kanssa.

Geenilöytö selittää keuhkovaurion syitä

- Kuoleman johtava äkillinen hengitysvajaus voi johtua monesta syystä. Ihmisellä taustalla on usein keuhkokuume, tulehdus tai sidekudosvaurio. Dalmatiankoirilla kyseessä on perinnöllinen keuhkokudosvaurio, joka johtuu tutkimuksemme mukaan häiriöstä solun tukirankaan, aktiiniin, sitoutuvasta anilliiniproteiinista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannes Lohi.

- Anilliinilla on osoitettu olevan tärkeä rooli solunjakautumisessa ja kasvussa.  Sairaiden koirien keuhkovauriot viittaavat häiriintyneeseen keuhkoepiteelin uudistumiskykyyn ja ANLN-geenilöytö sopii toimintansa vuoksi hyvin kuvaan.  Osalla koirista puuttui toinen munuainen ja osalla oli vesipää. Tämä viittaa ANLN-geenin laajempaan merkitykseen pintasolukerrosten kehittymisessä eri elimissä, jatkaa FT Marjo Hytönen.

- Geenilöytö tuo uutta tietoa keuhkovaurion syntymekanismeista. Tyypillinen kudosmuutos sairaiden dalmatiankoirien keuhkossa kertoo häiriöstä solujen uusiutumisessa ja soluliitosten muodostumisessa. Puuttuva liitosproteiini anilliini selittää nyt hienosti solutasolla nähtävät muutokset. Epämuodostuneen epiteelirakenteen vuoksi sisään hengitetty ilma jää vangiksi keuhkorakkuloihin ja venyttää rakkuloita, vaurioittaen keuhkorakkulan seinämää, kertoo eläinpatologi ELL Pernilla Syrjä.

Geenitestillä täsmätietoa diagnostiikkaan ja jalostusohjelmiin

Jatkossa tutkimuksen tulokset auttavat sairauden diagnosoimisessa ja karsimisessa rodusta.

- Tutkimme sairauteen liitettyä geenivirhettä yli 180 dalmatiankoirassa ja reilussa 30 pointterissa. Vajaa 2% dalmatiankoirista kantoi geenivirhettä, mutta pointtereista ei yksikään. ARDS on tunnettu rodussa pitkään ja riskilinjoja on vältetty jalostuksessa, mikä näkyy alhaisena kantajamääränä. Resessiivisissä, yhden geenin sairauksissa, kaikkien kantajien karsiminen ilman geenitestiä on kuitenkin haastavaa, koska kantajat eivät itse ilmennä sairautta. Sairauden puhkeamiseen tarvitaan kahden kantajan yhdistelmä, jolloin osa pennuista perii molemmilta vanhemmilta geenivirheen, toteaa ELL Saila Holopainen.

Geenitestin voi jatkossa teettää osana muun muassa MyDogDNA-geenipaneelia.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii osana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellistä ja lääketieteellisistä tiedekuntaa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskusta. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia (1268091), Jane ja Aatos Erkko -säätiö, Biocentrum Helsinki, Integrative Life Science Doctoral Program ja Suomen Eläinlääketieteen säätiö.

Tutkimus julkaistiin Plos Genetics -lehdessä 21. helmikuuta 2017: 

Saila Holopainen*, Marjo K. Hytönen*, Pernilla Syrjä, Meharji Arumilli, Anna-Kaisa Järvinen, Minna Rajamäki, Hannes Lohi. ANLN truncation causes a familial fatal acute respiratory distress syndrome in Dalmatian dogs. doi: 10.1371/journal.pgen.1006625, *equal contribution

Yhteystiedot:

Hannes Lohi; hannes.lohi@helsinki.fi, tel. +358294125085