Adam Miklosi vieraili Suomessa

1.4.2009

Ádám Miklósin luento keräsi jättiyleisön

Unkarilainen etologi ja koirien käyttäytymisen tutkija Ádám Miklósi piti keskiviikkona 1. huhtikuuta luennon Helsingissä. Tilaisuus veti Viikin Infokeskuksen suuren luentosalin täyteen: kuuntelijoita oli paikalla yli kaksisataa. Halukkaita ilmoittautujia luennolle olisi ollut vielä sata enemmän. Puhe lähetettiin suorana internetin kautta myös Vaasaan, jossa kuuntelijoita yliopiston salissa oli viitisentoista.

Professori Miklósi aloitti luentonsa korostamalla koiran ja ihmisen pitkää yhteistä historiaa ja koiran ilmeistä tärkeyttä muinaisille ihmisille. Lähes kaikilta mantereilta löytyy noin 10 000 vuoden ikäisiä hautoja, joihin on haudattu joko koiria yksin tai yhdessä ihmisen kanssa.

Miklósi kokosi etologisen lähestymistavan koiran historiaan kolmeksi kohdaksi:

– Meitä kiinnostaa, kuinka koira on selvinnyt tähän päivään saakka osana ihmisyhteisöä, kuinka susi on muuttunut evoluutiossa koiraksi ja kuinka ympäristö ja geenit vaikuttavat koiran kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin.

Eläintieteen historiassa koiran olemusta on ehditty selittää monin tavoin. Koiran käytöstä on tutkittu laboratorio-olosuhteissa, koiraa on ajateltu “kesynä sutena” ja sen toimintaa on käsitelty laumarakenteen ja -dynamiikan kautta. Miklósi itse ei ole kovin vakuuttunut kaikkien perinteisten selitysmallien toimivuudesta:

– Esimerkiksi James Serpellin vuonna 1995 esittelemä “lupomorfismi”-teoria, jossa koira käsitetään ennen kaikkea sudeksi, ei saa tukea nykyisistä tutkimuksista. Koira ei ole susi, eikä susi ole koira. Ne ovat erillisiä lajeja.

Ádám Miklósin tutkimusryhmä on tullut tunnetuksi erityisesti suden ja koiran oppimis- ja ongelmanratkaisukykyjen selvittäjänä. Luennolla hän havainnollisti tutkimustuloksia videoleikkeillä.

– Videoilla koiran ja suden käyttäytymiserot näkyvät todella selvästi. Olemme tehneet paljon esimerkiksi koetta, jossa koira tai ihmiseen tottunut susi on oppinut vetämään luokseen naruun kiinnitetyn herkkupalan. Kun naru onkin sidottu kiinni eikä liiku, koira lopettaa sen vetämisen puolessa minuutissa ja kääntyy katsomaan ihmistä. Susi jatkaa yrittämistä eikä noteeraa ihmistä.

Tutkimusten lomassa Ádám Miklósi on päässyt itsekin yllättymään. Yleisö sai todistaa videolta, kuinka Filip-niminen belgianpaimenkoira osasi käskyn “Matki!” ja todellakin pystyi jäljittelemään ohjaajan toimintaa. Kun ohjaaja pyörähti ympäri ja käski “Matki!”, myös Filip pyörähti, ja kun ohjaaja laittoi esineen laatikkoon, Filip teki samoin.

– Minulle oli todellinen yllätys, että koira pystyy tällaiseen toimintaan. Filip on avustajakoiraksi koulutettu ja “Matki!”-käskyn opettaminen sille vei toki hyvin paljon aikaa.

Kysymykseen, voisiko susikin oppia matkimaan Filipin lailla, Miklósi vastasi:

– Emme ole kokeilleet, mutta en usko, että se olisi mahdollista. Sudet eivät pysty keskittymään ihmisen toimintaan tai edes paikallaan istumiseen paria sekuntia kauemmin.

Luennon lopuksi Ádám Miklósi ehdotti yhdeksi kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi koiran käyttäytymisen epigenetiikkaa eli sitä, kuinka käyttäytymiseen liittyviä geenejä säädellään solussa päälle ja pois esimerkiksi ympäristön vaikutuksesta.

Miklósin tutkimusryhmään voi tutustua osoitteessa http://etologia.aitia.ai/.

Miklosin luento pdf-muodossa (osa 1)
Miklosin luento pdf-muodossa (osa 2)