Stereotyyppinen käyttäytyminen

Stereotyyppinen käyttäytyminen (stereotypic behaviour, obsessive compulsive disorder OCD)

Toistuva hännänjahtaaminen, ”spinnaus”, valojen ja varjojen jahtaaminen, jatkuva kaivaminen ja tarharamppaus – nämä ovat muutamia esimerkkejä koirilla esiintyvistä sterotyyppisistä käyttäytymismuodoista. Toistuva ja liiallinen käyttäytyminen selitetään usein pelkästään ympäristöolosuhteilla, vaikka koirilla niiden taustalla on todennäköisesti myös geneettinen komponentti. Tämä tulee esiin jonkin käytöshäiriön selvänä yliedustuksena tietyissä roduissa. Esimerkiksi hännänjahtaus on tyleisempää tietyissä roduissa (bullterrieri, saksanpaimenkoira). Vuoden 2010 alusta paikannettiin ensimmäinen koirien pakko-oireiseen käyttäytymiseen, dobermannien toistuvaan kyljen nuolemiseen, liittyvä geenialue kromosomista 7, varmistaen oletuksen pakko-oireisen ja stereotyyppisen käyttäytymisen geneettisestä komponentista.

Tutkimusryhmämme tarkoituksena on löytää uusia stereotyyppiseen käyttäytymiseen vaikuttavia geenialueita sekä tutkia erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta stereotypioiden syntyyn. Keräämme tutkimusmateriaalia kaikista koirista joilla esiintyy jotain toistuvaa käyttäytymistä, esim. valojen/varjojen jahtausta, tuijotusfiksaatiota, hännänjahtausta. Tällä hetkellä erityiset kiinnostuksen kohteena on toistuva hännänjahtaus. Sitä esiintyy maailmanlaajuisesti eniten bullterriereillä (standard ja mini) sekä saksanpaimenkoirilla, mutta näyttää siltä, että hännänjahtausta esiintyy muissakin roduissa kuten staffordshirenbullterrireissä, kultaisissa noutajissa, ranskanbuldogeissa jne. Toivomme osallistujia tutkimukseen kaikista roduista, kuitenkin ennen kaikkea bullterriereistä, saksanpaimenkoirista sekä  staffeista, amstaffeista sekä Jack Russelin terriereistä.

Haemme tutkimukseen koiria, jotka jahtaavat toistuvasti häntäänsä (esim. kuukausittain, viikottain tai päivittäin), sekä koiria, jotka eivät jahtaa lainkaan häntäänsä.

Olemme saaneet lupaavia alustavia tuloksia staffien hännänjahtaustutkimuksessa ja toivommekin lisää staffeja mukaan tutkimukseen, jotta voimme varmistaa löydöksen. Myös lisää amstaffeja kaivataan tällä hetkellä mukaan tutkimukseen.

Tutkimukseen voit osallistua:

1) täyttämällä stereotypiakyselyn

2) luovuttamalla verta koirastasi tutkimusryhmälle.

Tutkimuskyselyyn vastanneista ja verinäytteenluovuttaneista koirista osa tullaan valitsemaan geneettisen taustan tutkimukseen.  Muistathan, että tutkimuksen kesto on useita vuosia, ja tutkimuksesta ei vättämättä tule tutkimukseen osallistujille tule 'tulosta'. Mikäli geneettisen taustan tutkimuksessa paikallistamme stereotyyppiseen käyttäytymiseen vaikuttavia geenejä, tullaan näille geenitutkimukseen valittujen koirien omistajille ilmoittamaan koiran genotyyppi vaikuttavan geenialueen/eiden osalta (eli mahdollisen uuden geenitestin tulos).

Tutkimuksesta on valmistunut ensimmäinen osa, joka käsitteli erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta hännänjahtaukseen (lue suomenkielinen tiedote tästä), mutta geneettinen tutkimus jatkuu yhä. Tähän tarvitsemme lisää erityisesti päivittäin häntää jahtaavia koiria (bullterrieri, saksanpaimenkoira, staffi, amstaffi).

Tiira K, Hakosalo O, Kareinen L, Thomas A, Hielm-Björkman A, Escriou C, Arnold P and Lohi H. 2012.Environmental effects on compulsive tail chasing in dogs. PLoS ONE, 7(7):e4168, 2012.

Mikäli sinulla on kysyttävää tutkimuksesta, ota yhteyttä katriina.tiira @ helsinki.fi (poista välit)

Tarharamppaus ja kaivaminen
 

Koirilla esiintyy erilaista liiallista ja samanlaisena toistuvaa käyttäytymistä, jotka purkautuvat eri roduilla eri muodoissa. Joillakin roduilla se voi näkyä häiritsevänä jatkuvana liikehdintänä  tarhassa (tarharamppaus) tai sisätiloissa tai jatkuvana kaivamisena (maata, lattiaa). Tarharamppausta esiintyy monilla katiivisilla metsästyskoirilla, mm. saksanmetsästysterriereillä. Sitä löytyy myös kettuterriereiltä, joskin niille kaivaminen voi olla tavanomaisempi pakko-oireiluksi kehittyvä toiminto.

Tarharamppauksella tarkoitetaan toistuvaa kaavamaista juoksua, esim. kahdeksikkoa tai edestakaisin häkinviertä. Ramppaukseen ja kaivamiseen vaikuttaa todennäköisesti moni ympäristötekijä, mutta niillä epäillään olevan myös geneettinen tausta. Toiset koirat voivat olla perinnöllisesti alttiimpia häiriökäyttäytymiseen esimerkiksi stressaavissa olosuhteissa. Pyrimme kyselyn avulla keräämään tietoa näiden käyttäytymismuotojen taustoista.

Haemme tutkimukseen saksanmetsästysterriereitä, joilla 1) joilla esiintyy ramppausta SEKÄ koiria, jotka 2) jotka eivät ramppaa.

Osallistut tutkimukseen:
1) täyttämällä ramppari- ja kaivurikyselyn sekä
2) toimittamalla verinäytteen koirastasi tutkimusryhmälle.

Jos koirastasi on jo näyte, riittää kun täytät kyselyn.