Koirien EEG-tutkimusta voidaan tehdä hereillä olevalla koiralla

24.6.2014



Professori Hannes Lohen koiragenetiikan tutkimusryhmä, yhteistyössä Guelphin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori, neurologi Fiona M.K. Jamesin ja Yliopistollisen eläinsairaalan neurologi Tarja Pääkkösen kanssa, on ottanut käyttöön uuden EEG-laitteiston, jonka avulla koiran aivosähkökäyrää pystytään seuraamaan langattomasti useiden tuntien ajan hereillä olevalla koiralla. Koirapotilasta tutkitaan EEGllä yleensä silloin kun sillä epäillään olevan epilepsiaa tai kun ei tiedetä mistä potilaan kohtaukset johtuvat.

Uudenlaisia koirien EEG-mittauksia on tehty vapaaehtoisille koirille Yliopistollisessa eläinsairaalassa syksyllä 2013 ja keväällä 2014 osana koirien geenitutkimushanketta. Aiemmin koirien EEGtä eli aivosähkökäyrää on mitattu rauhoitetuilla koirilla korkeintaan noin 20 minuutin ajan. Uuden langattoman EEG-laitteiston avulla voidaan saada arvokasta tietoa muun muassa epilepsiakohtauksen aikaisista aivosähkökäyrämuutoksista, mikäli koira saa kohtauksen seurannan aikana. Lisäksi monissa muissa kohtauksenomaisissa oireiluissa on ollut tähän asti epäselvää, onko kohtauksen taustalla epileptinen aktiivisuus isoissa aivoissa vai esimerkiksi käytöshäiriö. Tällaisia kohtauksenomaisia oireiluja ovat esimerkiksi hännänjahtaus, näkymättömien kärpästen napsiminen, tuijottelukohtaukset sekä pään tärinä. EEG-tutkimus hereillä olevilla koirapotilailla auttaa tekemään diagnoosin, onko kyseessä aivoperäinen epänormaali aktiivisuus vai käytöshäiriö.

EEG-mittauksessa koiralle kiinnitetään aivosähkökäyräelektrodit päähän ja vastaanotin kiinnitetään koiralle laitettaviin valjaisiin koiran selkään. Joissain tapauksissa koira voidaan joutua rauhoittamaan elektrodien laittoa varten, kuitenkin niin, että itse aivosähkökäyrän mittaus tehdään ilman rauhoitusaineen vaikutusta. Lisäksi koirapotilasta videoidaan koko tutkimuksen ajan. Yhden mittauksen kesto voi olla yhdestä aina 12 tuntiin.

”Koirissa esiintyy paljon erilaisia neurologisia ja neuropsykiatrisia oireita ja sairauksia, joiden tausta tunnetaan huonosti. Tällä uudella menetelmällä sairauden diagnosointi tarkentuu ja eläintä voidaan tarvittaessa hoitaa oikeilla lääkkeillä”, kertoo professori Lohi. ”Olemme jo joissakin tapauksissa osoittaneet, että aiemmin epäilty pakko-oireisuus onkin epilepsiaa tai päinvastoin. Tämä erotusdiagnostiikka on kriittistä paitsi koirapotilaan hoitamisen myös tutkimuksen kannalta. Tämä on esimerkki kuinka geenitutkimus tarvitsee kliinistä perustutkimusta ja voi olla kehittämässä yhteistyössä kokonaan uusia avauksia eläinten diagnostiikkaan”, iloitsee Lohi.

Professori Lohen ja apulaisprofessori Jamesin yhteistyö liittyy ERC:n ja ERANETin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin koirien epilepsiaa ja ahdistuneisuutta käsitteleviin projekteihin. ”Tämä on myös osa kehittyvää yhteistyötämme Guelphin yliopiston kanssa Kanadassa ja mukana on myös eläinneurologeja esimerkiksi Münchenin yliopistosta Saksasta.” Professori Lohi on Guelphin yliopiston dosentti.

Alkuperäinen teksti; eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Linkki alkuperäiseen julkaisuun;http://www.vetmed.helsinki.fi/tiedekunta/uutiset/2014/140619_eeg_koira.html

Aiheesta julkaistu tieteellinen abstrakti:
CANINE AWAKE AMBULATORY WIRELESS VIDEO ELECTROENCEPHALOGRAPHY. F. James1, T. Jokinen2, K. Tiira2, L. Koskinen2, E. Seppälä2, H. Lohi2. 1. Ontario Veterinary College, Guelph, Ontario, Canada. 2. Research Programs Unit, Molecular Neurology, and Department of Veterinary Biosciences, University of Helsinki, and Folkhälsan Research Center, Helsinki, Finland.